430,00

Tuija Korhonen on psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti, kouluttajapsykoterapeutti (traumapsykoterapia) sekä EMDR-työnohjaaja (lapset, nuoret ja aikuiset). Psykoterapiatyötä hän tekee pääasiassa vakavasti kiintymyssuhteissaan traumatisoituneiden lasten kanssa. Kliininen kokemus on kertynyt sekä lastensuojelun että terveydenhuollon puolelta. Viimeisen kymmenen vuoden ajan Korhonen on toiminut Traumaterapiakeskuksessa. Hän kouluttaa erityisesti lasten traumatisoitumiseen liittyen ja työnohjaa traumatisoituneiden lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia.
Tuija Korhonen on psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti, kouluttajapsykoterapeutti (traumapsykoterapia) sekä EMDR-työnohjaaja (lapset, nuoret ja aikuiset). Psykoterapiatyötä hän tekee pääasiassa vakavasti kiintymyssuhteissaan traumatisoituneiden lasten kanssa. Kliininen kokemus on kertynyt sekä lastensuojelun että terveydenhuollon puolelta. Viimeisen kymmenen vuoden ajan Korhonen on toiminut Traumaterapiakeskuksessa. Hän kouluttaa erityisesti lasten traumatisoitumiseen liittyen ja työnohjaa traumatisoituneiden lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia.
Sanna Isosävi on psykologian tohtori ja varhaisen vuorovaikutuksen sekä aikuisten integratiivinen (valm. 12/23) psykoterapeutti. Hänen ydinosaamistaan ovat traumatisoitumisen ylisukupolvisuuden kysymykset. Isosävi on tutkijana, kouluttajana, psykoterapeuttina ja työnohjaajana kiinnostunut riskien välittymisen mekanismeista vanhemmuudessa ja varhaisissa perhesuhteissa. Hän on ollut kehittämässä vanhempien mielikuvia arvioivaa työkalua ja toimii osana vanhemman mentalisaatiokyvyn arvioinnin kansainvälistä asiantuntijaryhmää. Kliinikkona Isosävin tausta on lastenpsykiatriassa, lastensuojelussa ja julkisen puolen terapeuttisessa vauvaperhetyössä. Psykoterapiatyötä hän tekee raskaana olevien, vauvaperheiden ja yksilöiden kanssa (myös EMDR). Isosävi haluaa luentosarjan puheenvuoroissaan auttaa vanhemmuuden ja perheiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia ajattelemaan suhteissa ilmeneviä traumaperäisiä ilmiöitä. Traumaperäiset vaikeudet voivat estää turvallista vanhemmuuteen asettumista ja perhesuhteiden muodostumista, ja toisaalta hoidon kohdentaminen niihin voi keskeisesti auttaa ylisukupolvisen turvallisuuden rakentamisessa.
Sanna Isosävi on psykologian tohtori ja varhaisen vuorovaikutuksen sekä aikuisten integratiivinen (valm. 12/23) psykoterapeutti. Hänen ydinosaamistaan ovat traumatisoitumisen ylisukupolvisuuden kysymykset. Isosävi on tutkijana, kouluttajana, psykoterapeuttina ja työnohjaajana kiinnostunut riskien välittymisen mekanismeista vanhemmuudessa ja varhaisissa perhesuhteissa. Hän on ollut kehittämässä vanhempien mielikuvia arvioivaa työkalua ja toimii osana vanhemman mentalisaatiokyvyn arvioinnin kansainvälistä asiantuntijaryhmää. Kliinikkona Isosävin tausta on lastenpsykiatriassa, lastensuojelussa ja julkisen puolen terapeuttisessa vauvaperhetyössä. Psykoterapiatyötä hän tekee raskaana olevien, vauvaperheiden ja yksilöiden kanssa (myös EMDR). Isosävi haluaa luentosarjan puheenvuoroissaan auttaa vanhemmuuden ja perheiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia ajattelemaan suhteissa ilmeneviä traumaperäisiä ilmiöitä. Traumaperäiset vaikeudet voivat estää turvallista vanhemmuuteen asettumista ja perhesuhteiden muodostumista, ja toisaalta hoidon kohdentaminen niihin voi keskeisesti auttaa ylisukupolvisen turvallisuuden rakentamisessa.
Sanna Isosävi on psykologian tohtori ja varhaisen vuorovaikutuksen sekä aikuisten integratiivinen (valm. 12/23) psykoterapeutti. Hänen ydinosaamistaan ovat traumatisoitumisen ylisukupolvisuuden kysymykset. Isosävi on tutkijana, kouluttajana, psykoterapeuttina ja työnohjaajana kiinnostunut riskien välittymisen mekanismeista vanhemmuudessa ja varhaisissa perhesuhteissa. Hän on ollut kehittämässä vanhempien mielikuvia arvioivaa työkalua ja toimii osana vanhemman mentalisaatiokyvyn arvioinnin kansainvälistä asiantuntijaryhmää. Kliinikkona Isosävin tausta on lastenpsykiatriassa, lastensuojelussa ja julkisen puolen terapeuttisessa vauvaperhetyössä. Psykoterapiatyötä hän tekee raskaana olevien, vauvaperheiden ja yksilöiden kanssa (myös EMDR). Isosävi haluaa luentosarjan puheenvuoroissaan auttaa vanhemmuuden ja perheiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia ajattelemaan suhteissa ilmeneviä traumaperäisiä ilmiöitä. Traumaperäiset vaikeudet voivat estää turvallista vanhemmuuteen asettumista ja perhesuhteiden muodostumista, ja toisaalta hoidon kohdentaminen niihin voi keskeisesti auttaa ylisukupolvisen turvallisuuden rakentamisessa.
Saara-Leena Kaunisto on filosofian tohtori, psykologi, traumapsykoterapeutti ja psykodraamaohjaaja. Kliinikkona Kauniston tausta on perusterveydenhuollossa, jossa hän on työskennellyt lasten, nuorten, heidän perheidensä sekä aikuisten kanssa psykologina. Psykoterapiatyötä hän tekee vakavasti traumatisoituneiden asiakkaiden kanssa. Kouluttajana ja työnohjaajana hänen ydinosaamistaan ovat traumatisoitumisen teemat sekä työssä jaksamiseen liittyvät kysymykset, joihin myös väitöstutkimus liittyi.
Saara-Leena Kaunisto on filosofian tohtori, psykologi, traumapsykoterapeutti ja psykodraamaohjaaja. Kliinikkona Kauniston tausta on perusterveydenhuollossa, jossa hän on työskennellyt lasten, nuorten, heidän perheidensä sekä aikuisten kanssa psykologina. Psykoterapiatyötä hän tekee vakavasti traumatisoituneiden asiakkaiden kanssa. Kouluttajana ja työnohjaajana hänen ydinosaamistaan ovat traumatisoitumisen teemat sekä työssä jaksamiseen liittyvät kysymykset, joihin myös väitöstutkimus liittyi.
Petteri Mankila on psykiatrinen sairaanhoitaja, kouluttajapsykoterapeutti (perhepsykoterapia) sekä traumapsykoterapeutti (yksilöpsykoterapia). Hän on työskennellyt rauhanturvatehtävissä lääkintäaliupseerina Libanonissa UNIFIL-joukoissa. Hänellä on 17 vuoden kokemus yliopistosairaalassa työskentelystä vakavasti psykkisistä oireista kärsivien aikuisten ja varhaisnuorten (lastenpsykiatria) auttamiseksi sekä perhepyskoterapeuttisin että yksilöpsykoterapeuttisin menetelmin. Kokemus koostuu osasto-, päivistys- ja poliklinikkatyöskentelystä. Hän on ollut kehittämässä PPSHP:n psykiatrian klinikan aikuispsykiatrian yksiköihin laatujärjestelmää, jonka avulla taataan lapsen/ lasten huomioon ottaminen silloin, kun vanhempi tulee psykiatrisen avun piiriin. Traumaterapiakeskuksessa hän on työskennellyt vuodesta 2009 lähtien. Hän työskenteli projektityöntekijänä 2009-2012 traumaperäisen vakavan dissosiaatiohäiriön vakauttamisryhmähankkeessa ja vuosina 2012-2016 vakava traumatisoituminen ja vanhemmuus kehittämishankkeen projektivastaavana. Vuodesta 2017 hän on työskennellyt traumaterapiakeskuksessa asiantuntijana. Hänen työnsä koostuu koulutustehtävistä, työnohjaustyöstä, psykoterapiatyöstä ja vakautusryhmien ohjaamisesta, vakautumisryhmien ohjaajien kouluttamisesta sekä vakautumisryhmien kehittämistyöstä.
Petteri Mankila on psykiatrinen sairaanhoitaja, kouluttajapsykoterapeutti (perhepsykoterapia) sekä traumapsykoterapeutti (yksilöpsykoterapia). Hän on työskennellyt rauhanturvatehtävissä lääkintäaliupseerina Libanonissa UNIFIL-joukoissa. Hänellä on 17 vuoden kokemus yliopistosairaalassa työskentelystä vakavasti psykkisistä oireista kärsivien aikuisten ja varhaisnuorten (lastenpsykiatria) auttamiseksi sekä perhepyskoterapeuttisin että yksilöpsykoterapeuttisin menetelmin. Kokemus koostuu osasto-, päivistys- ja poliklinikkatyöskentelystä. Hän on ollut kehittämässä PPSHP:n psykiatrian klinikan aikuispsykiatrian yksiköihin laatujärjestelmää, jonka avulla taataan lapsen/ lasten huomioon ottaminen silloin, kun vanhempi tulee psykiatrisen avun piiriin. Traumaterapiakeskuksessa hän on työskennellyt vuodesta 2009 lähtien. Hän työskenteli projektityöntekijänä 2009-2012 traumaperäisen vakavan dissosiaatiohäiriön vakauttamisryhmähankkeessa ja vuosina 2012-2016 vakava traumatisoituminen ja vanhemmuus kehittämishankkeen projektivastaavana. Vuodesta 2017 hän on työskennellyt traumaterapiakeskuksessa asiantuntijana. Hänen työnsä koostuu koulutustehtävistä, työnohjaustyöstä, psykoterapiatyöstä ja vakautusryhmien ohjaamisesta, vakautumisryhmien ohjaajien kouluttamisesta sekä vakautumisryhmien kehittämistyöstä.
Marjo Ruismäki on psykologi PsM, systeeminen psykoterapeutti, kouluttajapsykoterapeutti (perhepsykoterapia), sertifioitu EMDR-terapeutti (aikuiset), EMDR-työnohjaaja (aikuiset) sekä lasten ja nuorten EMDR-terapeutti. Hän työskentelee traumatietoisella työotteella vakavasti kiintymyssuhteissaan traumatisoituneiden aikuisten, nuorten ja perheiden kanssa. Hän on kehittänyt ryhmähoitomalleja omissa lapsuuden hoivasuhteissa laiminlyödyille vanhemmille ja ohjaa näitä ryhmiä ja kouluttaa ryhmänohjaajia.
Ferdinand Garoff on psykologian tohtori, psykologi (oikeuspsykologiaan erikoistuminen) ja psykoterapeutti. Hän on väitellyt maahanmuuttajien mielenterveydestä Helsingin Yliopistolta. Hän on aiemmin toiminut mm. Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa sekä lasten, nuorten ja aikuisten psykiatrisissa avohoitopalveluissa. Garoff on ollut aktiivinen Punaisessa ristissä ja kuuluu mm. psykologien valmiusryhmään ja SPR:n kansainväliseen reserviin. Hän on myös ollut komennuksilla ulkomailla mm. Tsetseniassa, Ugandassa, Nepalissa, Sierra Leonessa ja Jordaniassa.
Koulutus johdattelee aiheeseen esittelemällä traumatisoitumisen eri tyypit. Seuraavaksi esitellään traumaperäisen stressihäiriön näyttöön perustuvat hoitomuodot, sekä niiden erot ja yhtäläisyydet. Lopuksi esitellään varhaisen puuttumisen keinoja ja niiden näytön astetta.
Ferdinand Garoff on psykologian tohtori, psykologi (oikeuspsykologiaan erikoistuminen) ja psykoterapeutti. Hän on väitellyt maahanmuuttajien mielenterveydestä Helsingin Yliopistolta. Hän on aiemmin toiminut mm. Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa sekä lasten, nuorten ja aikuisten psykiatrisissa avohoitopalveluissa. Garoff on ollut aktiivinen Punaisessa ristissä ja kuuluu mm. psykologien valmiusryhmään ja SPR:n kansainväliseen reserviin. Hän on myös ollut komennuksilla ulkomailla mm. Tsetseniassa, Ugandassa, Nepalissa, Sierra Leonessa ja Jordaniassa.
Ferdinand Garoff on psykologian tohtori, psykologi (oikeuspsykologiaan erikoistuminen) ja psykoterapeutti. Hän on väitellyt maahanmuuttajien mielenterveydestä Helsingin Yliopistolta. Hän on aiemmin toiminut mm. Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa sekä lasten, nuorten ja aikuisten psykiatrisissa avohoitopalveluissa. Garoff on ollut aktiivinen Punaisessa ristissä ja kuuluu mm. psykologien valmiusryhmään ja SPR:n kansainväliseen reserviin. Hän on myös ollut komennuksilla ulkomailla mm. Tsetseniassa, Ugandassa, Nepalissa, Sierra Leonessa ja Jordaniassa.
Anna-Maija Lampinen on psykiatrian erikoissairaanhoitaja ja psykoterapeutti (perheterapia). Hän on työskennellyt sekä psykiatrisessa sairaalassa että avohoidossa aikuis- ja nuorisopsykiatriassa ja psykoosiriskissä olevien nuorten tunnistamisen ja varhaisen puuttumisen projektissa sekä yksityisenä psykoterapeuttina. Lampinen oli projektityöntekijänä Traumaterapiakeskuksen ‘Vakava Traumatisoituminen ja Vanhemmuus’ -projektissa 2012-16, jonka aikana kehitettiin traumatisoituneille vanhemmilla kaksi vakautumisvaiheen ryhmää, jotka julkaistiin Hoivattavaa Vanhemmuutta- kirjana ja Vakautta Vanhemmuuteen- julkaisuna. Hän on myös ollut keskeisesti kehittämässä Vakautumisryhmä Varhain Vakavasti Traumatisoituneille (CPTSD)- ryhmää, joka on julkaistu Vakautumisopas- kirjana. Lampinen myös kouluttaa ja työnohjaa CPTSD-ryhmänohjaajia. Psykoterapian, työnohjauksen ja kouluttamisen lisäksi Lampinen osallistuu Traumaterapiakeskuksessa myös traumaperäisen dissosiaatiohäiriön vakauttamisryhmien ohjaamiseen ja kehittämiseen.

Psyykkinen traumatisoituminen -videopaketti – katseluoikeus 6 kk

Psyykkinen traumatisoituminen -luentosarjan kaikki videot 15kpl

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja muut ihmissuhdetyötä tekevät kohtaavat työssään jatkuvasti kriisissä olevia ja traumatisoituneita ihmisiä. Tämä asettaa ammattilaiselle erityiskysymyksiä: Miten kohdata auttavasti kriisissä oleva asiakas? Mitä pitää huomioida traumatisoituneen hoidossa? Mitä tarkoittaa traumatisoitumisen ylisukupolvisuus? Traumaterapiakeskuksen Psyykkinen traumatisoituminen -luentosarja antaa vastauksia näihin kysymyksiin.

Auttava kohtaaminen ja hoito edellyttävät ymmärrystä kriiseistä ja traumaoireista, niiden vaikutuksista eri ikävaiheissa sekä vakauttamisen keinoista. Vakava traumatisoituminen aiheuttaa usein myös haasteita vanhemmuudelle ja perhesuhteisiin sekä ammattilaisen omalle jaksamiselle. Keskeinen sijaistraumatisoitumista ehkäisevä tekijä on oppia huomioimaan omaa haavoittuvuutta ja pitämään huolta itsestään.

Luentosarja sopii kasvatus- ja koulutusalan sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja terapeuttista työtä tekeville, sekä aloja opiskeleville. Luentosarjan videot tarjoavat perustietoa kriiseistä ja traumatisoitumisesta ja tämän lisäksi näkökulmia spesifien ryhmien kanssa työskentelyyn (raskaus-, synnytys- ja vauva-aika, vanhemmuus ja perheet, lapset, nuoret, pakolaiset, perheet).

Luentosarjan puheenvuorot ovat noin 45 minuutin pituisia (35-50 minuuttia). Luennoitsijoina toimivat Traumaterapiakeskuksen asiantuntijapsykoterapeutit. Puheenvuorot perustuvat tutkittuun tietoon ja vankkaan hoidolliseen kokemukseen.

Tarjouspyyntö yli 20 oikeudesta

Omat tietosi