Johdanto
Nykypäivän mielenterveystyön arjessa tiedetään, että prosentuaalisesti suurella määrällä vakavista mielenterveyshäiriöistä kärsivistä potilaista on elämänhistoriassaan vakavia traumaattisia kokemuksia. Vakavat traumakokemukset ovat voineet liittyä esim. altistumiseen lapsuudenaikaiselle fyysiselle, emotionaaliselle tai seksuaaliselle väkivallalle, seksuaaliselle hyväksikäytölle tai hylkäämiskokemuksille. Kokemukset ovat usein olleet perheensisäisiä ja toistuvia, ja ne ovat voineet jatkua vuosikausia potilaan elämässä.