Sotatrauma ja sen kohtaaminen

Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 aiheutti sellaisen sotapakolaisten massamuuton, jollaista ei ole nähty Euroopassa toisen maailmansodan jälkeen (8 miljoonaa henkilöä).  Maaliskuuhun 2023 mennessä 52 000 tilapäisen suojelun piirissä olevaa ukrainalaista oli asettunut Suomeen. Tutkimukset osoittavat jo, että useimpien ukrainalaisten kohdalla palaamispäätös riippuu Ukrainan tilanteesta. Koska sota todennäköisesti jatkuu, pakolaisten maahan jäämisen todennäköisyys kasvaa.

Tilastot sota-alueilta tulevista pakolaisista osoittavat tyypillisesti, että noin 30 % pakolaisista saa traumaperäisiä häiriöitä, kuten PTSD, ahdistuneisuushäiriöt ja masennus. Ja koska kaksi kolmasosaa ukrainalaisista pakolaisista on naisia ja lapsia, PTSD:n esiintyvyys on todennäköisesti vielä suurempi. Tutkimukset myös osoittavat, että pakolaisten integroitumiseen sinänsä liittyy aiempia mielenterveysongelmia vaikeuttavaa stressiä.

Tärkeä ero sotatraumojen ja muun akuutin traumatisaation välillä on altistuksen kesto: sotatraumalle on ominaista pitkittynyt altistuminen henkeä uhkaaville kokemuksille (krooninen stressi), kyvyttömyys paeta tai siirtyä pois uhan alta (immobilisaatio), eli se muistuttaa enemmän kompleksia traumaa. Koska diagnostinen järjestelmä (ICD-10) ei erikseen tunnista tätä häiriötä, terveydenhuollossa on vaarana alidiagnostiikka niin häiriöiden määrän kuin niiden vaikeusasteenkin suhteen.

Tässä esityksessä keskitytään kuvaamaan sodan aiheuttaman traumatisaation erityispiirteitä niin sotilaiden kuin siviiliväestönkin kohdalla. Tarkoituksena on antaa osallistujille välineitä niiden kliinisten tilanteiden kohtaamiseen, joita on lisääntyvästi odotettavissa Ukrainan sodan aiheuttaman pakolaisuuden myötä. ”Pakotettu immobilisaatio” (forced immobilization) on avaintekijä sotatraumassa, tilanteet joissa sotilaiden on toimittava rajoitetuissa tiloissa kyvyttöminä välttämään vaaraa. Tämä koskee myös siviilejä sota-alueilla, jotka ovat loukussa kellareissa tai piiritetyissä
kaupungeissa. Liikkumattomuus ja kyvyttömyys poistua tilanteesta muistuttaa vaikutuksiltaan naisiin kohdistuvaa parisuhdeväkivalta, lasten hyväksikäyttöä tai poliittisten vankien kidutusta. Sotatrauman erityispiirre näihin muihin.