Dialektisen käyttäytymisterapian ja skeematerapian lähestymistapoja epävakaan persoonallisuuden ja vuorovaikutussuhteissa traumatisoitumisen hoitoon

Epävakaalla persoonallisuudella ja monimuotoisella traumaperäisellä stressihäiriöllä on yhteisiä, itsesäätelyyn liittyviä oireulottuvuuksia, kuten vaikeudet tunteiden säätelyssä, kielteinen minäkäsitys ja vaikeus ylläpitää ihmissuhteita. Myös kehityshistoriassa voi olla yhtymäkohtia: epävakaasta persoonallisuudesta kärsivien elämää ovat voineet sävyttää turvattomat kiintymyssuhde- ja/tai traumaattiset laiminlyönti- tai mitätöintikokemukset.  

Esitys johdattaa dialektisen käyttäytymisterapian (DKT) ja skeematerapian, kahden kognitiivisen psykoterapian piiristä kehittyneen, epävakaan persoonallisuuden hoidossa vaikuttavaksi todetun psykoterapian perusideaan ja lähestymistapoihin epävakaan persoonallisuuden ja samanaikaisen vuorovaikutuksessa traumatisoitumisen hoidossa. Esitys pyrkii myös soveltuvin osin pohtimaan näiden psykoterapioiden käsitteiden, tavoitteiden ja hoitometodien yhtymäkohtia traumaterapioiden vastaaviin.  

Epävakaan persoonallisuuden hoitoon kehitettyjen psykoterapioiden perimmäisenä tarkoituksena on helpottaa tunteiden ja mielensisältöjen turvallista havainnoimista, kokemista ja säätelyä nykyisyydessä, auttaa asiakasta tunnistamaan itselleen mielekkäitä elämäntavoitteita, ilmaisemaan itseään taitavasti sekä luomaan ihmissuhteita, joissa hänen tarpeensa voisivat tulla kohdatuiksi. 

Terapiasuhde on olennaisen keskeinen sekä DKT:ssa että skeematerapiassa. Terapiasuhdetta luonnehtii DKT:ssa asiakkaan kokemusten validoiminen. Tavoitteena on, että asiakas oppisi jatkossa itse validoiman kokemuksiaan, mikä kyky on voinut jäädä kehittymättä tai se on voinut vaurioitua traumaattisten vuorovaikutuskokemusten seurauksena. Skeematerapia korostaa asiakkaan ’vanhemmointia’ eli hänen kohtaamattomiin emotionaalisiin perustarpeisiinsa vastaamista terapiasuhteen sallimissa rajoissa. Ajatuksena on, että tällaiset terapiasuhteen elementit voivat edistää emotionaalista yhteyttä kokevaan puoleen persoonallisuudessa ja vähentää tarvetta suojautua.  

Esitys pyrkii antamaan kuvaa asiakkaan vaihtuvien mielentilojen kartoittamisesta sekä keskeisimmistä traumaattisten kokemusten jälkien hoitoon tähtäävistä työtavoista. Tällaisia ovat taitovalmennus ja altistus DKT:ssa ja korjaava mielikuvaharjoitukset (imagery rescripting; ImRS) skeematerapiassa. 

Esityksessä kuljetetaan mukana kuvitteellista asiakasta, jonka psykoterapian kautta työtapoja havainnollistetaan.