Suomalaisen traumapsykoterapeuttikoulutuksen 25v-juhlaseminaari 

Päivän mittaisessa juhlaseminaarissa traumapsykoterapeuttikouluttajat esittelevät suomalaisen traumapsykoterapeuttikoulutuksen historiaa ja nykypäivää ja tämän hetken koulutusten keskeisiä viitekehyksiä ja menetelmiä.  

Traumapsykoterapeuttikoulutuksen historiaa ja nykypäivää

Vainio Jari, ETT, traumapsykoterapeutti (VET), EMDR-työnohjaaja, psykodraamakouluttaja TEP  

Traumapsykoterapeuttikoulutusten edeltäjänä oli Suomen Mielenterveysseuran järjestämät neljä kolmevuotista erityistason ja yksi nelivuotinen ylemmän erityistason kriisipsykoterapeuttikoulutus vuosina 1995-2000.  

Ensimmäinen vaativan erityistason Traumapsykoterapeuttikoulutus järjestettiin 1998-2001 yhteistyössä Suomen Mielenterveysseuran, Traumaterapiakeskuksen ja Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian poliklinikan kanssa. Alussa koulutuksissa keskityttiin erityisesti valmiuksiin hoitaa traumaperäisestä stressihäiriöstä kärsiviä asiakkaita. Suomen mielenterveysseura järjesti vielä kuusi kolmevuotista erityistason kriisi- ja traumapsykoterapeuttikoulutusta vuosina 2000-2008. 

Psykoterapeuttikoulutusten järjestämisen siirtyi yliopistojen vastuulle 2010 ja koulutuksia on sen jälkeen järjestänyt pääasiassa Oulun yliopiston täydentävien opintojen keskus. Yliopistokoulutuksia on tähän mennessä ollut yhdeksän, joista kaksi kouluttajakoulutuksia. Tällä hetkellä on menossa kuusi koulutusta, joista yksi kouluttajakoulutus ja yksi uusi lasten ja nuorten traumapsykoterapeuttikoulutus. 

Nykyisten traumapsykoterapeuttikoulutusten laajuus on 76,5 op. ja koulutuksen tavoite on tutustuttaa opiskelijat keskeisiin traumapsykoterapeuttisiin viitekehyksiin ja menetelmiin. Koulutus antaa valmiudet työskennellä traumapsykoterapeuttina sekä akuutisti että kompleksisesti traumatisoituneiden, myös dissosiaatiohäiriöisten, potilaiden kanssa hoidon eri vaiheissa.  

Work shopissa esitellään lisäksi nykyisten koulutusten rakenne ja sisällöt ja jotain keskeisistä opetusmenetelmistä.  

Lähtökohdat turvalliselle traumapsykoterapialle 

Ropponen Ritva, traumapsykoterapeutti (VET), EMDR-työnohjaaja, kouluttaja, työnohjaaja 

Lähtökohtana turvalliselle ja tulokselliselle traumapsykoterapialle on traumatisoitumisen syvyyden ja vaikutusten huolellinen arviointi tähän tarkoitukseen kehitettyjen mittareiden avulla. Keskeinen ilmiö on traumaattisten kokemusten todentumattomuus, joka voi näyttäytyä erilaisina dissosiatiivisina oireina tai persoonallisuuden rakenteen eri asteisena erillistymisenä. Persoonallisuuden Rakenteellinen Dissosiaatioteoria (PRD) tarjoaa käyttökelpoisen taustateorian ilmiön ymmärtämiseen, tarkoituksenmukaisen hoitosuunnitelman laatimiseen ja työskentelyyn. Käyttöön on vakiintunut vaiheorientoitunut hoitomalli, joka ohjaa vakauttavan työn, fokusoidun traumojen työstämisen ja muun integratiivisen työskentelyn oikea-aikaisuutta. 

EMDR osana traumapsykoterapiaa 

Pelkonen, Anne, LL, Psykiatrian erikoislääkäri, kouluttajapsykoterapeutti (traumapsykoterapia)

EMDR (Eye Movement Desensitization and Reprocessing) on laajaan tutkimusnäyttöön perustuva hoitomuoto ja osa Traumaperäisen stressihäiriön Käypä Hoito-suositusta. EMDR on myös yksi keskeinen traumapsykoterapeuttien käyttämä työmenetelmä. Esityksessä tuodaan esiin EMDR-terapian perusperiaatteet ja kulku sekä sen sovellusmahdollisuuksia traumatisoitumisen ilmetessä oiretasolla eri tavoin sekä traumapsykoterapian eri vaiheissa. 

Trauma kehossa ja keho trauman hoidossa: sensomotorinen lähestymistapa traumojen ymmärtämiseen ja hoitamiseen  

Punkanen Marko, FT, traumapsykoterapeutti VET, certified sensorimotor psychotherapist, SPI-trainer,

Perinteisesti psykoterapiassa tarkastellaan traumatisoitumiseen liittyviä ajatuksia, uskomuksia ja tunteita, mutta usein vähemmälle huomiolle jää se, kuinka trauma on tallentunut kehoon. Trauma vaikuttaa syvästi kehoon autonomisen hermoston reaktioiden myötä ja traumatisoituneet henkilöt kärsivät monenlaisista kehollisista oireista.  

Vaiheorientoituneen hoitomallin näkökulmasta vakauttamisvaiheen työskentelyssä ensisijaista on autonomisen hermoston säätelykyvyn kehittäminen. Traumamuistojen kehollisessa prosessoinnissa oleellista on kesken jääneiden aktiivisten puolustautumistoimintojen loppuun saattaminen tietoisen läsnäolon tilassa.  

Tässä esityksessä keskitytään sensomotoriseen lähestymistapaan traumojen ymmärtämisessä ja hoitamisessa sekä teorian että käytännön menetelmien kautta.  

Sijaistraumatisoituminen psykoterapeutin työssä 

Päivi Tervamaa, psykologi, kouluttajapsykoterapeutti (traumapsykoterapia) 

Auttajaa kohtaava sekundaarinen altistus sisältää autettavan traumaattisia muistoja, ajatuksia, tunteita sekä muiden ihmisten tekoja heitä kohtaan. Traumaa hoidettaessa on mentävä kohti, puhuttava raastavista, vaikeasti välitettävistä ja tavoitettavista kokemuksista. Esityksen tavoitteena on pohtia sijaistraumatisoitumisen vaikutuksia, joita auttaja kohtaa traumatyössään. Pysähdytään myös siihen, mikä auttaa auttajaa kasvamaan omassa työssään.