Sote:n ajankohtainen suuronnettomuusvalmius

Psykososiaalisen tuen näkökulmasta suuronnettomuudeksi voidaan nähdä erilaiset tilanteet kuin muiden viranomaisten näkökulmasta, sillä psykososiaalista tukea tarvitsevien määrä voi olla suuri, vaikka pelastuksen ja lääkinnän osalta uhreja olisi vähän. Psykososiaalisen tuen kannalta suuronnettomuustilanteiden haasteellisuus liittyy siihen, että kriisiavun tarvetta on paljon samanaikaisesti ja psyykkisen ensiavun eli shokkivaiheen kriisiavun tarve korostuu. 

Psykososiaalinen tuki suuronnettomuustilanteissa kattaa alleen sekä akuutin kriisityön ja akuutin sosiaalityön palvelut. Nämä kaksi työmuotoa ovat toisiaan tukevia, eikä näitä ole akuutissa vaiheessa syytäkään erottaa toisistaan. Suuronnettomuudessa psykososiaalinen tuki ja palvelut ovat kattotermi toiminnalle, joka käynnistyy yhdyskuntaonnettomuuden, suuronnettomuuden tai muun järkyttävän tilanteen seurauksena.​Työtehtävät pitävät sisällään ​palvelutarpeen arvion​, neuvonnan ja ohjauksen​, hallinnollisjuridiset toimenpiteet ja akuutin kriisityön, kuten esimerkiksi ihmisten kohtaamisen, turvallisuuden tunteen palauttamisen ​ sekä majoituksesta ja perustarpeista huolehtiminen. Väestön toimintakyky, sekä henkinen kriisinkestävyys ovat yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. ​Tämän vuoksi on tärkeää, että psyykkisesti järkyttävän tilanteen jälkeen kriisitilanteen kohdanneille henkilöille pystytään tarjoamaan mahdollisimman tehokkaasti psykososiaalista tukea 

Lakiperusteisesti sosiaalihuoltolain 29a pykälä määrä että, sosiaalipäivystys toteuttaa psykososiaalista tukea kiireellisissä tilanteissa yhdessä terveydenhuollon kanssa. Sosiaalipäivystys vastaa kiireellisissä tilanteissa psykososiaalisen tuen ensivaiheen johtamisesta ja yhteen sovittamisesta. Tämä pykälä antaa sosiaalipäivystyksille sekä sosiaali- ja kriisipäivystyksille selkeän velvoitteen toimia johto- ja koordinaatiovastuussa. Sosiaali- ja kriisipäivystyksen ympärivuorokautinen valmius muodostaa ensimmäisen hälytettävän yksikön, joka vastaa valmiussuunnitelman mukaisesti kiireellisten toimien käynnistämisestä ja järjestää tarvittaessa asiakkaille turvatun ympäristön. 

Psykososiaalisen tuen johtamista on viime vuosina kehitetty ja myös yhteneväistetty kansallisesti. Yhtenä esimerkkinä nostaisin kansalliset psykososiaalisen tuen johtamisen toimintakortit suuronnettomuus, poikkeus- ja häiriötielanteita varten. 

 Viime vuoden ajan toimi kansallinen asiantuntija työryhmä, joka on laatinut psykososiaalisen tuen johtamisen toimintakortit suuronnettomuus- poikkeus- ja häiriötielanteisiin. Kortit on laadittu kahdelle eri valmiuden tasolle, jotka ovat tehostettu valmius ja kaikkein vakavimmissa tilanteissa käyttöön otettava täysvalmius. Kortit on suunniteltu kolmelle eri johtamisen tasolle, jotka ovat strategien johtaminen, taktinen johtaminen ja operatiivinen johtaminen. Kortit ovat geneeriset ja niiden laatimisessa pyrittiin huomioimaan alueellisia eroavaisuuksia. Kortit etenevät vaiheittain aina hälytyksen vastaanottomaisesta jälkihoidon suunnitteluun saakka. Korttien yhteyteen on laadittu myös muita yhteneväisiä työkaluja, muun muassa laajoissa suuronnettomuustilanteissa käytettävissä henkilötietojen keräämiseen tarkoitettuja lomakkeita, sekä rekisteröintilomake, jota suositellaan käytettäväksi esimerkiksi evakuointi ja tai kriisikeskuksessa.  Lomakkeet löytyvät sekä paperisina, että sähköisinä versioina.  

Toimintakortit tullaan viemään valmiussuunnittelu portaaliin yhdeksi käytettäväksi työkaluksi. Toimintakorttien suhteen on tehty myös paljon jalkauttamistyötä kuluneen vuoden aikana.   

Valmiuskeskukset ovat myös tuoneet uudistusta ja yhteneväisyyttä tilannekuvan kokoamiseen, niin päivittäistilanteissa, mutta myös suuronnettomuus, poikkeus ja häiriötilanteissa. Tänä vuonna suomessa on aloittanut 5 valmiuskeskusta, jotka ovat perustettu yliopistollisten sairaaloiden yhteyteen Ouluun, Kuopioon, Turkuun, Tampereelle ja Helsinkiin. Valmiuskeskusten tehtävänä on muun muassa koota ja analysoida tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon häiriötilanteista ja niiden uhkista. Tämän kootun tilannekuvan valmiuskeskukset sitten taas välittävät yhteistyöalueensa hyvinvointialueille, aville, muille valmiuskeskuksille, sekä sosiaali- ja terveysministeriölle. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Vantaan ja Kerava hyvinvointialueen keskinäisessä sopimuksessa psykososiaalisen tuen valtakunnallisesta valmiudesta on myös sovittu että, Vantaan ja Keravan sosiaali- ja kriisipäivystys tukee kansallisesti valmiuskeskuksia tilanteissa, joissa tarvitaan tukea tilannekuvan keräämiseen psykososiaalisen tuen osalta tai vastaavasti tulee koordinoida psykososiaalista tukea usean valmiuskeskuksen alueella. Tarvittaessa Vantaan ja Keravan sosiaali- ja kriisipäivystys tarjoaa osaamistaan psykososiaalisen tuen osalta valmiuskeskusten käyttöön siitä ennalta sovittaessa. Valmiuskeskukset tuovat tärkeää yhteneväistymistä eri alueiden kesken, mutta ne tuovat myös verkottoitumista ja yhteistyörakenteiden vahvistamista.  

Psykososiaalisen tuen viranomaisvastuu ja velvollisuus on viime vuosina korostunut ja tämä muun muassa on saanut aikaan kyseisen työkentän yhteneväistymistä ja kehittymistä kansallisesti.  Edelleen kuitenkin on tärkeää muistaa, että kukaan toimija ei pärjää tilanteessa yksin​. Mitä suurempi tilanne, sitä saumattomampaa yhteistyön tulee olla​. Mitä paremmin tunnemme toistemme työn sisällön sitä paremmin osaamme toimia yhdessä​. Yhteistyön edellytyksenä on ​toimivat rakenteet arjessa​, yhteistyökumppaneiden ja muiden toimijoiden työn sisällön ymmärtäminen​, yhteinen harjoittelu, sekä tarkeässä roolissa on myös suunnitelmien yhteen sovittaminen