Abstrakti, Dyadinen ja systeeminen trauma-informoitu hoito nuorten sijaishuollossa: Systemaattinen katsaus henkilöstön, nuorten ja vuorovaikutussuhteiden tuloksiin

Dyadinen ja systeeminen trauma-informoitu hoito nuorten sijaishuollossa: Systemaattinen katsaus henkilöstön, nuorten ja vuorovaikutussuhteiden tuloksiin

Veli-Matti Karhu, psykologi ja Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava

Tavoite: Tämä systemaattinen katsaus arvioi dyadisten ja systeemisten lähestymistapojen vaikuttavuutta trauma-informoidussa hoidossa. 

Osallistujat ja tutkimusympäristö: Tarkastellut tutkimukset keskittyivät 10–19-vuotiaisiin nuoriin sijaishuollossa sekä heidän kanssaan työskentelevään henkilöstöön. 

Menetelmät: PRISMA 2020 -ohjeistuksen mukaisesti tehdyssä systemaattisessa katsauksessa valittiin 26 tutkimusta, jotka täyttivät sisäänottokriteerit: 19 interventiotutkimusta, kuusi systemaattista katsausta ja yhden meta-analyysin. Interventiotutkimusten laadunarvioinnissa käytettiin Mixed Methods Appraisal Tool (MMAT) -työkalua, kun taas systemaattiset katsaukset ja meta-analyysi arvioitiin AMSTAR-2-menetelmällä. 

Tulokset: Dyadisia ja systeemisiä lähestymistapoja hyödyntävät trauma-informoidut interventiot tuottavat myönteisiä, mutta maltillisia vaikutuksia sekä henkilöstön että nuorten hyvinvointiin. Interventiot, jotka yhdistävät hoitohenkilökunnan ja nuoren välisen dyadisen työskentelyn sekä järjestelmätason muutokset, näyttävät vähentävän traumaoireita ja vahvistavan nuorten selviytymiskykyä. Henkilöstön ja nuorten väliset suhteet kehittyivät erityisesti reflektiivisten käytäntöjen kautta, jotka ovat keskeisiä sekä dyadisessa että systeemisessä lähestymistavassa. Keskeisiä vaikutusmekanismeja ovat kiintymyssuhteiden vahvistuminen, tunnesäätelyn parantuminen ja lisääntynyt systeeminen tuki hoitajilta. 

Johtopäätökset: Tulokset korostavat dyadisten ja systeemisten lähestymistapojen yhdistämisen merkitystä sijaishuollossa. Tämä yhdistäminen edistää henkilöstön ammatillista kehittymistä sekä henkilöstön ja nuorten välisiä suhteita, mikä luo myönteisiä muutoksia ja tukee haavoittuvassa asemassa olevien nuorten hyvinvointia. Jatkossa tarvitaan tarkempia tutkimusmenetelmiä pitkäaikaisvaikutusten arvioimiseksi sekä mallien kehittämiseksi niin, että ne ovat tehokkaita eri konteksteissa ja kansainvälisesti. 

Avainsanat: Trauma-informoitu työskentely, sijaishuolto, nuoruusikä, lastensuojelu, systemaattinen katsaus, dyadinen lähestymistapa, systeeminen lähestymistapa, interventioiden vaikuttavuus.